KKO:2004:135
- Asiasanat
- Puolustaja - Puolustajan palkkio
- Tapausvuosi
- 2004
- Antopäivä
- Diaarinumero
- R2004/236
- Taltio
- 3062
- Esittelypäivä
Puolustajalle määrätty palkkio ja korvaus maksettiin kokonaan valtion varoista vähentämättä siitä syytetyn omavastuuosuutta eikä oikeusapulain mukaisesti.
ROL 2 luku 10 § 1 mom
OikeusapuL 17 § 1 mom
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Turun hovioikeuden tuomio 9.1.2004
A:n valitettua käräjäoikeuden rikosasiassa antamasta tuomiosta hovioikeus määräsi A:n puolustajaksi asianajaja B:n 24.4.2003 lukien. Oikeusaputoimiston selvityksen mukaan A:lla oli oikeus oikeusapuun 20 prosentin perusomavastuulla.
Ratkaistessaan pääasian hovioikeus vahvisti oikeusapulain 17 §:n nojalla B:lle puolustajan tehtävästä palkkion, korvauksen kuluista ja arvonlisäveron määrän, yhteensä 1 785,18 euroa. Hovioikeus määräsi maksettavaksi valtion varoista B:lle palkkioksi, korvaukseksi kuluista ja arvonlisäveron määränä yhteensä 1 428,15 euroa. Oikeusapulain 20 §:n 2 momentin nojalla A velvoitettiin suorittamaan omavastuuosuutenaan B:lle 357,04 euroa. Valtion varoista B:lle suoritettu määrä jätettiin A:n taloudelliset olot huomioon ottaen valtion vahingoksi.
Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Simo Simola, Hannu Rimmanen ja Riitta Santo.
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
A:lle ja B:lle myönnettiin valituslupa. A ja B vaativat yhteisessä valituksessaan, että B:lle määrätään maksettavaksi valtion varoista A:n puolustamisesta hovioikeudessa hovioikeuden jo määräämän palkkion lisäksi 357,04 euroa ja että A vapautetaan velvollisuudesta suorittaa sanottu määrä B:lle.
Virallinen syyttäjä ei antanut häneltä pyydettyä vastausta.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU
Perustelut
1. B on määrätty rikosasiassa vastaajan A:n puolustajaksi. Oikeusaputoimiston selvityksen mukaan A:lla olisi oikeus oikeusapuun 20 prosentin omavastuuosuudella.
2. Kysymys on siitä, maksetaanko puolustajalle palkkio ja korvaus valtion varoista kokonaan vaiko puolustajan saaneen vastaajan omavastuuosuudella vähennettynä.
3. Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 10 §:n 1 momentin mukaan puolustajalle maksetaan valtion varoista palkkio ja korvaus noudattaen soveltuvin osin, mitä oikeusapulain 17 ja 18 §:ssä säädetään avustajan ja todistajan palkkioista ja korvauksista. Mainitun 2 luvun 11 §:ssä puolestaan säädetään, että rikoksesta epäilty on velvoitettava korvaamaan valtiolle sen varoista 10 §:n nojalla maksetut korvaukset, jos tuomioistuin toteaa hänen syyllistyneen rikokseen, jonka esitutkintaa ja oikeudenkäyntiä varten hänelle on määrätty puolustaja. Jos epäilty täyttää oikeusapulaissa tarkoitetut oikeusavun saamisen taloudelliset edellytykset, korvaus ei saa olla suurempi kuin oikeusapulain mukainen korvaus olisi.
4. Oikeusapulain 17 §:n mukaan yksityiselle avustajalle vahvistetaan kohtuullinen palkkio tarpeellisista toimenpiteistä ja ajanhukasta sekä korvaus kuluista. Palkkio ja kulukorvaus suoritetaan valtion varoista lain 20 §:n mukaisella omavastuuosuudella vähennettynä.
5. Oikeusapulain säätämisen yhteydessä julkisen puolustuksen järjestelmää ei ole muutettu, eikä oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 10 §:n 1 momentin viittauksesta huolimatta tarkoituksena ole ollut, että myös palkkio ja korvaus puolustajalle maksettaisiin oikeusapulain 17 §:n mukaisesti. Tämä ilmenee osaltaan oikeusapulakia koskevista esitöistä (HE 82/2001 vp s. 64). Niissä on ennakoitu, että omavastuuosuutta koskevan valtion vastuun poistuessa julkista oikeusapua pyritään rikosasioissa vastaisuudessa hakemaan mahdollisuuksien mukaan julkisen puolustuksen järjestelmän kautta, koska siinä avustajalle maksetaan palkkio valtion varoista eikä avustajalla ole silloin luottotappioriskiä omavastuuosuudenkaan osalta.
6. Tässä yhteydessä on otettava myös huomioon, että oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 2 §:n 3 momentin nojalla epäillylle on määrättävä puolustaja eräissä tapauksissa viran puolesta. Tällaisessa tuomioistuimen määräysvaltaan perustuvassa järjestelmässä on puolustajaksi määrätyn kannalta perusteltua, että hän saa aina palkkion ja korvauksen kokonaan valtion varoista ilman riskiä siitä, että hänen työnsä jäisi joltakin osin korvaamatta.
7. B:llä on siten oikeus saada valtion varoista koko hovioikeuden tuomitsema palkkion ja korvauksen määrä. A:n korvausvelvollisuus valtiolle määräytyy puolestaan oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 11 §:n mukaan.
Päätöslauselma
Hovioikeuden tuomiota muutetaan seuraavasti.
Valtion varoista maksetaan B:lle puolustajan tehtävästä hovioikeudessa hovioikeuden jo määräämien palkkion, kulukorvauksen ja arvonlisäveron määrän lisäksi palkkioksi 262 euroa, korvaukseksi matkakuluista 30,66 euroa ja arvonlisäveron määränä 64,38 euroa eli yhteensä 357,04 euroa.
A vapautetaan velvollisuudesta suorittaa B:lle mainitut 357,04 euroa. A velvoitetaan korvaamaan sanottu määrä valtiolle omavastuuosuutenaan.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Gustaf Möller, Mikko Tulokas, Kari Kitunen, Gustav Bygglin ja Pertti Välimäki. Esittelijä Leena Söderholm.